Hyppäsin tapani mukaan tuntemattomaan jälleen kerran ja kyllä kannatti. Tuoreena koejäsenenä päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja Kesähiihtojen projektiryhmässä oltiin. Ei mitään hajua miten tapahtuma viime vuonna meni ja mitä muuta mielenkiintoinen tapahtuma pitääkään sisällään, siis muuta kuin hiihtoa kesällä.
Minun pääjuttuna oli järjestää tapahtumapaikalla Vuoden Positiivisen Lounaislappilaisen -äänestys sekä jutut lehteen. Rohkeasti soitin lehteen tietämättä vielä mitä siellä ajattelin puhua. Vähän tutkimusmatkailua kesähiihtojen naamakirjassa ja hälytys tämän vuoden Pressalle Liisalle. Tuli hyvä juttu ja positiivista mainosta samalla Nuorkauppakamarille.
Ennen hiihtoja palaveerasimme useaan otteeseen ja jaoimme tehtäviä tulevissa hiihdoissa. Oli mainosten tekoa, jakoa, sponsoreiden hankintaa, tapahtuman juontamista, telttojen hakua, lupa-asiat kuntoon, markkinapaikkojen myyntiä, palkintojen tekoa ja tottahan toki myös palkintopallin roudaamista. Delegointi onnistui hyvässä hengessä. Itse ajelin pikku apuripoikani kanssa ympäri ämpäri Torniota viemässä mainoksia mm. kauppoihin ja urheilupaikkoihin. Liekö pojastani tuleva kamarilainen, se jää nähtäväksi. Kovasti oli mieluisaa puuhaa. Tulipa lähetettyä kutsuja myös paikallisille hiihtoseuroillekin. Yhtään joukkuetta ei ilmoittautunut, joten ensi vuonna haastan jonkun runollisemman tyypin siihen tehtävään.
Vihdoin tapahtuma-aamu koitti ja odotukset korkealla, mieli vielä korkeammalla. Olipa ylläri, että Kemin sisäsatamassa tuulee – ja kylmästi tuuleekin – aamulla klo 8. Touhua ja tohinaa ympärillä. Teltat pystyyn, kymmenet sukset näkyville esiin, aamukaffet aitassa ja homma jatkuu. Yleinen tie poikki, kajarit ja äänentoisto kehiin. Pikku palaveri vielä päivän kulusta ja juonnosta.
Mitä, sieltähän se aurinko pilkottaa ja tapahtuma alkaa. Huippua, paikalle saapuu runsain mitoin lapsiperheitä ja pikku hiihtäjiä söpöissä asuissa. Kaikille ilmoittautuneille samalla myös äänestyslipukkeet vuoden positiivisinta varten ja keräiltiinhän niitä koko porukalla yleisön joukosta. Äänestys onnistui täydellisesti ja voittaja keräsi murskavoiton äänimääristä. Ihan huikeata miten tässä jälleen kävi näin.
Hiihtäjillä oli hauskaa ja kyllä siellä nähtiin myös hikeä ja kyyneleitäkin. Sääkin muodostui lämpimäksi ja mikä parasta tänä kesänä, ei satanut ripaustakaan vettä. Aikuisten sarja oli tiukka. Aikoja otettiin useammalla kellolla, ihan varmuuden vuoksi. Mikki toimi moitteettomasti, oli markkinahumua, kasvomaalauksia, hiustaiteilua, laskuvarjohyppyjä, moottorikelkkailua vedessä ja loppuhuipennuksena vielä Arttu ja Terttu -maskottien hiihtonäytös.
Kerrassaan ainutlaatuinen mukava ja positiivinen päivä. Voittajat palkittiin ja kaikki lapset saivat palkinnon paikalliseen kahvilaan. Kaikki hiihtäjät pääsivät palautumaan juomien kera Sataman ravintolaan.
Ei muuta kuin ensi vuoden hiihtoja kohti uusin kujein!
Kirjoittaja on Meri-Lapin nuorkauppakamarin koejäsen Kirsi Mäenalanen.